Tämänvuotisen Kansainvälisen Turvekonferenssin keskeinen teema on vastuullinen turvemaiden käyttö sekä niiden ainutlaatuisen dynamiikan ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Konferenssi pidetään Kuchingissa, Malesiassa. “Borneon salaisena paratiisina” tunnettu Sarawakin osavaltio tarjoaa konferenssille uskomattoman kauniit puitteet, sillä alueelta ei puutu vaikuttavia luonnonnähtävyyksiä eikä kiinnostavia turvemaita.
Neljän vuoden välein järjestettävän Kansainvälisen Turvekonferenssin (International Peat Congress), takana on IPS, eli International Peatland Society, jonka toiminta aloitettiin 1968 Quebecissä, Kanadassa. Tänä vuonna konferenssi on ensimmäistä kertaa trooppisessa Aasiassa.
Sademetsien äärellä
Sarawakin houkuttelevimpia piirteitä ovat sen monikansallinen ilmapiiri ja edullinen hintataso. Kun eksoottinen ekoturismi kohtaa modernin infrastruktuurin maailman toiseksi vanhimman sademetsän, osallistujat pääsevät kokemaan jotakin normaalista konferenssista poikkeavaa. Matkalla voi nähdä maailman suurimman kukan, Rafflesian, uhanalaisia orangutangeja, vertaansa vailla olevia luonnonpuistoja ja kultaisena kimmeltäviä, kirkasvetisiä rantoja.
Luonnonsuojelun kannalta erittäin merkittävä konferenssi käsittelee mm. turvemaiden funktiota ilmastonmuutoksen kannalta, potentiaalia ekoturismiin sekä turpeen eri käyttötarkoituksia terveyshoidoista taiteeseen ja energiantuotantoon. Tapahtuma kokoaa yhteen alan asiantuntijoita eri puolelta maailmaa ja monet turvemaiden suojeluun liittyvistä suurista päätöksistä tehdään näissä konferensseissa.
Mielenkiintoisia terveysvaikutuksia
Koska turvemaa on erittäin merkittävä hiilen varastoija, sen osuutta koko planeetan terveyteen ei voida väheksyä. Turvemaa sitoo keskimäärin kymmenkertaisen määrän hiiltä verrattuna muihin ekosysteemeihin. Turvamaiden suojelun katsotaan olevan huomattavasti tehokkaampi tapa hillitä ilmastonmuutosta kuin hiilipäästöjen vähentäminen. Turvemailla on myös merkittävä rooli vedensäätelyssä, sillä ne sitovat huomattavan määrän makeanveden varannoista. Tämän lisäksi turvemaat tarjoavat ainutlaatuisen elinympäristön monille eläin- ja kasvilajeille.
Turvemaata on n. 2 % maapallon maapinta-alasta ja vuodesta 1800 turpeen määrä on 
vähentynyt 10–20 % ihmisen toiminnan vuoksi. Siksi turvemaiden suojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan. Suomi on merkittävä maa turvemaiden kannalta, sillä Suomen pinta-alasta n. 30 % on turvesuota. Maailman turvemaat sijaitsevat pääsääntöisesti pohjoisella pallonpuoliskolla, joista suurimmat esiintymät ovat Pohjois-Amerikassa, Pohjois-Aasiassa, Euroopan pohjois- ja keskiosissa sekä Indonesiassa. Jäistä turvetta löytyy Venäjältä, Himalajalta, Kanadasta ja Andien ylängöiltä.
Aasian turvemaat ovat erityisen suuren uhan alla esimerkiksi palmuöljyn tuotannon vuoksi. Siksi tämänvuotinen konferenssi on erityisen merkittävä ja mielenkiintoinen tapahtuma. Konferenssi mahdollistaa ainutlaatuisen katsauksen trooppisen Aasian turvemaihin maailman asiantuntijoiden johdolla sekä tutustumisen paikalliseen, monikansallisen värikkääseen kulttuuriin, ruokaan ja Malesian luontoon, joka on yksi maailman monimuotoisimmista.
