Turve – haitta vai rikkaus?

Keskustelu turpeesta ja sen käytöstä on viime vuosina käynyt kuumana sekä Suomessa että ulkomailla. Turve on fossiilinen polttoaine, joka edistää ilmastonmuutosta. Eloperäisenä maalajina turvetta syntyy hapettomissa, kosteissa olosuhteissa, joka saa kasvin hajoamaan epätäydellisesti. Suomessa turvetta on käytetty polttoaineena useamman vuosikymmenen ajan, sillä Suomi on aina ollut omavarainen turpeen suhteen. Ensimmäiset suomalaiset turvesuot alkoivat kehittyä noin 10 000 vuotta sitten.

Turpeen valmistus ja käyttö

Turpeen sisältämä lämpöenergia vapautetaan polttamalla turvetta kotimaisissa lämpövoimalaitoksissa. Turvesuota on Suomessa noin 10 miljoonaa hehtaaria ja nykyinen käyttö saadaan asiantuntijoiden mukaan 50 000 hehtaarilta. Turvetta käytetään moneen tarkoitukseen, kuten lämpöenergiana, kompostoinnin tukiaineena, erilaisissa kasvualustoissa, ympäristöturpeena ja eläinten kuivikkeena. Monipuolinen luonnonmateriaali siis. Miksi turpeella sitten on niin paljon vastustajia?

Katsotaanpa asiaa hieman lähemmin. Turve luokitellaan fossiiliseksi polttoaineeksi, koska se uusiutuu hitaasti. Turpeen palamisprosessissa syntyy haitallisesti ilmastoon vaikuttavia savukaasupäästöjä, joita ei voi nykyisillä menetelmillä ehkäistä. Savukaasupäästöjen koostumus riippuu aina käytettävästä voimalaitosprosessista ja polttoaineesta.

Turvetta poltettaessa ilmastoon vapautuu muun muassa typpioksideja, typpihiukkasia sekä hiilidioksidia. Hiilidioksidipäästöistä on viime vuosina puhuttu paljon, sillä niitä muodostuu monista eri asioista. Lämpöenergiaksi vapauttaminen ei yksin aiheuta päästöjen muodostumista, vaan ilmaston kannalta haitallisia päästöjä syntyy myös maataloudessa, sementin tuotannossa sekä muutamien elintarvikkeiden, kuten maidon ja lihan valmistuksen seurauksena.

Joko sinä olet tehnyt Greta Thunbergit?

Kukapa ei tietäisi Greta Thunbergia? Kysymyksessä on nuori ruotsalainen ilmastoaktivisti ja koululaisten kansainvälisen ilmastoliikkeen perustaja. Greta on pitänyt puheen Ruotsin valtiopäivillä ja matkustanut sekä YK:n ilmastokokoukseen Puolaan että Maailman Talousfoorumiin Sveitsin Davosiin.

Todellinen ilmastoaktivisti siis sekä mielipiteiltään että valinnoiltaan. Mitä mieltä sinä olet turpeen käytöstä? Pitäisikö sen polttaminen lämpöenergiaksi lopettaa syntyneiden haittapäästöjen vuoksi? Entä pitäisikö maitotuotteiden ja lihan käyttö lopettaa samasta syystä?

  • Kalakannat kärsivät

Ilmastonmuutos haittaa myös kalakantojen suuruutta maailmanlaajuisesti. Meriveden voimakas lämpeneminen ei sovi kaikenlaisille kaloille, kuten kylmän veden kalakannoille. Kalakannat yksipuolistuvat ja taantuvat. Pitäisikö tavallisen tossunkuluttajan keskittyä siis vain akvaariokalojen ihailuun kalan syönnin tai kalastuksen sijaan?

Akvaariot ovat ekologisia eivätkä aiheuta allergiaa kenellekään. Akvaariot ovat mitä kauneimpien ja värikkäiden kalojen, kuten hopearuutanoiden ja kultakalojen koti. Siinäpä aivan ihana lahjaidea itselle tai luonnonystävälle! Akvaariot ovat kuin taideteoksia, pienten kalojen koti, jota on mukava katsella, ruokkia ja hoitaa. Kauniit kasveilla ja valaistuksella varustetut akvaariot löytyvät helposti netistä.

Entäpä varsinainen kalojen pyynti ja ateriaksi laittaminen? Mitkä kalat viihtyvät merissä ilmastonmuutoksen uhasta huolimatta? Siinä tutkimisen ja miettimisen arvoisia asioita jokaiselle.

Mitä turpeen tilalle?

Kaikkialla maailmassa on selvää, että jos turpeen käytöstä luovutaan, tilalle pitää saada jotakin muuta. Mitä se voisi olla? Turpeen käytöllä ei kuitenkaan ole vain ”kielteisiä puolia” vaan turpeesta löytyy myös useita positiivisia seikkoja.

Turpeen käytön on todettu ehkäisevän tehokkaasti erilaisia kasvitauteja, jonka lisäksi turvetta pidetään puhtaana luonnonmukaisena materiaalina. Turve on myös edullista ja sitä on helppo käsitellä. Edellä olevat seikat ovat lyhyen tähtäimen ajatuksia, mutta loppujen lopuksi ilmaston ja ilmakehän suojeleminen painaa vaakakupissa paljon enemmän.

Mikä tai mitkä energiamuodot voisivat siis korvata turpeen käytön? Tunnetuimpia tapoja ovat hukkalämmön hyödyntäminen, energiatehokkuuden parantaminen, tuuli- ja aurinkoenergian sekä lämpöpumppujen käyttö.

Turpeen käytön työllisyysvaikutukset

Toinen tärkeä turpeen käyttöön liittyvä seikka on turpeen työllisyysvaikutukset. Suomessa on 60 turvevoimalaa, ja VTT:n eli Teknologian Tutkimuskeskuksen mukaan turpeenkäyttö työllistää kotimaassa sekä suoraan että välillisesti useita ihmisiä. Turpeen työllistämisvaikutukset ovat yli 12 000 henkilötyövuotta. Suomessa turpeen kuljetuksessa/logistiikassa toimii nykyään 75 alan yritystä ja tuotannossa 442 yritystä. Turve on luonut siis monia työpaikkoja ja hyvinvointia.

Lisäksi turve tuo vuosittain kuntien ja valtion talouteen rahaa noin 370 miljardia euroa, joka on huikea rahasumma! Mikä siis neuvoksi tulevaisuutta ajatellen? Ehkä muutamien vuosien tai vuosikymmenten kuluttua olemme tässä asiassa viisaampia; sitä ennen jokainen yksityinen kansalainen voi tehdä omat ratkaisunsa turpeen käyttöön ja ilmastonmuutokseen liittyen.

Leave a Reply

bookshelf